Ihana kesä!

eikö ookki Oonan nenä ruskettunut? Onhan?

Ollaan oltu nyt superpaljon pihalla kun ehkä kolmanneksi parasta maailmassa on auringonpaiste. ;)

Mulla on ihan hirvee treeni-into johtuen ehkä siitä, että päästiin Lapuan koiraharrastajien järjestämälle kiva koirakansalainen -kurssille. Kurssilla käydään läpi kaikkia ihan perusjuttuja, lista alla:

Harjoitusten ja testin osa-alueet:

• vieraan ihmisen hyväksyminen

• koira istuu kauniisti silitettävänä

• tutkiminen ja hoitaminen

• vetämättä kävely

• ihmisjoukon läpi kulkeminen

• istuminen ja maahanmeno sekä paikallaan pysyminen

• luoksetulo kutsuttaessa

• koirien kohtaaminen

• koiran reaktio häiriöön

• omistajan odottaminen

Mun täytyy nyt sanoa, että oon ihan rehellisesti yllättynyt miten fiksu mun koira oikeasti onkaan ja minkälaisella fiiliksellä se oikeasti haluaa oppia kaikki jutut mitä ikinä oonkaan Oonan kanssa touhunnut.

Esimerkiksi paikallaan pysyminen, vaikka me ei varsinaisesti olla treenattu paikalla pysymistä vielä ollenkaan niin silti Oona hoksas sen niin nopeasti että ekalla treenikerralla pystyi jo helposti kääntymään koiraan selin ja käväistä kolmen metrin päässä koirasta. Lisäksi ollaan saatu ohjaajalta paljon positiivista kehua kontaktista jota mä oon pitänyt miltei päivänselvänä asiana. 

Vieraan ihmisen hyväksyminen tarkoittaa siis sitä, että tuntematon ihminen tulee mun luokse, tervehtii mua ja koira ei periaatteessa saisi olla tästä uudesta ihmisestä millänsäkkään. Tietysti mulla oli aluksi sellainen fiilis että nojoo tää on "tuhoon tuomittua" kun Oona vaan niin rakastaa kaikkia ettei se perseen maassa pitäminen tuu mitenkään onnistumaan.. Mutta höh! tokalla kerralla kun ohjaaja tuli tykö Oona jo hoksas että aaa, mun pitää siis istua tässä vaan nätisti niin mä saan nameja! 

Ihmisten ohittaminen taasen on esimerkki tilanteessa se että ollaan torilla missä on paljon ihmisiä, koiran tulis kulkea tässä ihan vierellä eikä mitään tai ketään ohitettaessa saa nuuskuttaa tms.. No taas mä ajattelin että ei tuu mitään mutta toi pikkukoira yllätti mut taas! Me suoriuduttiin tehtävästä niin hyvin että ohjaajakin jo sano et alkaa nakella tähän jalkoihinsa jotain nakkeja et saatais vähä lisää haastetta. Toi pikkukoira kulki mun kyljessä kiinni niin hienosti että olin ehkä haljeta onnesta ja ylpeydestä!

Okei, eli meillä kulkee treenit tosi hyvin, se tuli varmaan selväksi. Tätä kiva koirakansalainen -kurssia meillä on jäljellä enää yks treenikerta ja sitten vikakerta oliskin tenttipäivä. Toivon mukaan tenttipäivänä menee yhtä hienosti kun treeneissä! Mitenkään yli paljonkun ei olla keritty ahertaa kun mulla on ens kuussa pääsykokeet. :o

Noniiiin ja sitten aiheesta toiseen, sain semmoisen hennon kauniin pyynnön että pitäis ottaa Oonasta uusi seisotuskuva.. Noo, mä taisinkin puhelimessa jo kasvattajalle sanoa että on tää vähän pirun hankalaa yksin ottaa ja kun toi mun mies ei oikein ymmärrä minkälainen sen kuvan pitää olla.. Alla olevasta kuvasta voinettekin päätellä että Jonilla tais olla silmät kiinni kuvaa ottaessaan. ;) Tai, näkyyhän siinä nyt selkä!

Lievän kiljunnan ja ronskin opastuksen jälkeen saatiin kuin saatiinkin onnistunut kuva, vaikken mä ihan rehellisesti oo kyllä tähänkään tyytyväinen.. :D Mutta, on se nyt parempi kun toi ylempi! :D

Kuulumisia

Moikka! Mistähän edes aloittaisin, kun joulun jälkeen on taas tapahtunut yhtäsun toista.
Talvi oli vähän surkeaa aikaa pikkukoiralle ja lämmöstä pitävälle ihmiselle, kun mieli olis tehnyt mennä ja tulla, mutta jos ihminen ei paleltunut niin sitten koira. Asia ratkaistiin ostamalla koiralle paksu talvitakki ja hihnanjatke oppi nopeasti pukemaan lisää vaatetta päälle ja johan taas mentiin! Minä joka puoliksi olin itselleni luvannut etten ikinä pueta koiraa :D Rapavellikeli ja kylmä tuuli oli sitten seuraavana haasteena ja pitihän sitä sitten käydä hakemassa kurapukukin (joka tosin kyllä on sitten epäkäytännöllisyyttään jäänyt kaapin perälle).

Ei oo montaakaan päivää siitä kun käytiin koiran kanssa ihmettelemässä ravi radalla vettä niin puoliksi manasin että ohhoh, miksi jätinkään kurapuvun kotiin, saati kameran kun tyttö kyllä nautti suunnattomasti jokaisesta vesilätäköstä ravirataa kiertäessämme. Niitä vesilätäköitäkin kun nyt sattui olemaan varmaan tuhat raviradalla niin voitte kuvitella kuinka märkä Oona oli kun mentiin takaisin autoon! :D Ehkei siinä olisi auttanut enää minkäänlainen vaatetus, onneksi sentään itsellä oli uudet kummi saappaat jalassa.

Jyväskylässä ekaa kertaa junnuluokassa 17.2.2013 ja tuomarina Rainer Vuorinen

" Kovin pentumainen kokonaisuus, lyhyt kuono-osa ja jyrkkä otsapenger. Matalalle kiinnittyneet korvat. Raajojen kulmaukset hyvät. Hyvin kesken kehityksen ja niukassa karvapeitteessä."

HYVÄÄ SYNTYMÄPÄIVÄÄ RAKAS TEINIKOIRA! 14.3.2013

Oona sai vieraalta syntymäpäivälahjan. Ei mennyt kauaa kun tyttö hoksas mikä on jutun juoni kun lähti lahja aukeamaan. Toki, oonhan mä saman tapaisia paketteja antanut Oonalle ennenkin, tosin sanomalehteen/pyyhkeeseen/jne käärittynä. Mutta nyt tilanteessa oli jotain spesiaalia. ;)

Voisiko sanoa että tässä on Oonan virallinen 1Wee seisotuskuva, kun parempaa ei tosiaan saatu. :)

Oonan syntymäpäiväkakku ohje:

- 150g Cesar liha ja maksa rasia
- Liotettua nappulaa
- Pieni kuivattu naudanmaha tikku

halkaise Cesari, väliin nappulaa, kansi päälle, päälle nappulaa ja mahatikku koristeeksi ja enjoy! :D

Oona oli kyllä kieltämättä hieman varuillaan aluksi, mutta lopulta söi kun söikin kaiken.
Ja joo, odotin koko illan ja seuraavan päivän että koska vetää vatsa sekaisin kun oona ei normaalisti Cesaria tai muutakaan syö mutta ei! Ensin katos välistä ja päältä nappulat, sitten Cesari ja lopuksi maha. :)

Käväistiin näyttelyreissulla Kankaanpäässä viime sunnuntaina ja Oona sai EH:n.

Tuomarina meillä oli Taulos Tiina ja arvostelu kuuluu näin:

"Miellyttävä käytöksinen punainen narttu, kuonon pigmentti saa olla paljon mustempi, purenta saa vielä kehittyä, kauniisti kulmautunut takaosa mutta jyrkkä lantio, erinomainen karvan laatu, toivoisin sille enemmän askelpituutta, miellyttävä luonne."


Okei, mutta lopettelen taas tältä kertaa jotenka hyvää yötä ja hyvää tulevaa vappua!

Aivot narikassa

Niinkuin otsikostakin jo näkyy, on täällä oltu hiljaiselolla ja ns. "aivot narikassa" Jyväskylän näyttelyjen jälkeen. Ei olla tehty yhtään mitään muuta kun vain nautittu toisistamme, hihnanjatke on paiskinut töitä ja paljon on myös naurettu Jonin kanssa lumessa telmivälle Oonalle. :)

Oonalla alkoi Erkkareiden jälkeen ekat juoksutkin ja alkaa totuus valjeta mullekkin, mun pienestä vauvasta alkaa pikkuhiljaa kasvaa aikuinen nainen ja pentuvaihe on pian taakse jäänyttä elämää. Vielä on kyllä muistissa hyvin ensimmäiset Oonan kanssa vietetyt viikot kun keskellä yötäkin noustiin käymään koiran kanssa ulkona, jotta se olisi mahdollisimmat nopeasti sisäsiisti.. Turhaa sitäkin piti hermoilla. hihi :)

Joulukin meni ohitse yhdessä viuhahduksessa, ei ehditty lähettää ainuttakaan joulukorttia, viimeiset joululahjatkin paketoitiin vasta 24 päivä ja ainut paketti mikä on menossa postiin ei ole vielä edes valmis. Mutta aina oon ollut vähän sillä kannalla, että parempi myöhään kun ei milloinkaan.

Okei, ehkä riittää lätinä ja seuraavaksi saattekin ihastellu TonttuOonaa joulkorttitouhuissa!

Seinäjoki KV ja Jyväskylä erkkarit

Käväistiin Seinäjoella 28.10 Kansainvälisissä näyttelyissä ja olihan tuo kokemus!  =) Tuomarina meillä oli joku Deschuymere Norman Belgiasta ja arvostelu kuuluu raaka suomennoksella näin:

" Saksipurenta, femiininen pää ja hyvä kallo, hieman ??? lihas, Nenän tulee olla kokonaan musta. Hyvä korvien kiinnitys, hyvä kaula. Valuva selkä. Hyvä hännänkiinnitys, hyvä rinta, hyvät kulmaukset, hyvä liikkeessä, hyvä häntä."

Tultiin toiseksi ja saatiin kunniapalkinto!

Oona ja Tuuli

Päivä oli pitkä ja koirat pääsi välillä häkkiin lepäilemään.

Lopuksi mentiin koko poppoo koirapuistoon. Myös kasvattaja koirineen pääsi, joten koirapuisto oli täynnä ruskeita karvakamuja :)


Viimeviikonloppuna oli myös erikoisnäyttelyt. Tälläkertaa tuomarina oli Urschitz Iris Austraaliasta.
 Raaka käännös arvostelusta kuuluu näin:

" 7kuinen ruby narttu, hyvä pää, naisellinen ulkomuoto, hyvin asettuneet silmät ja korvat, oikea purenta, hyvä selkälinja, riittävä rinta ikäiselleen, hyvät kulmaukset, liikkuu hyvin, hyvä väri."

Nyt ei Oonaakaan jännittänyt niin paljon kuin Seinäjoen näyttelyissä joten saimme nähdä heiluvaa häntääkin välilllä. :)

Tuomari seisotti pentuja todella kauan. Onneksi Oona malttoi olla aika mukavasti paikoillaan.. Tainno, mikäs siinä seistessä kun hyväskää tippuu suuhun kokoajan :)

Lakun jälkeläisluokka, oltiin vieläpä ekoja ;)

Kasvattajaluokkaankin mua pyydettiin! Oli kyllä aikamoinen kunnia. :)