Jep, Oltiin Oonan kanssa ihan ekoissa mätsäreissä ja kyllähän meitä, tai ainakin mua jännitti!
Mulla ei ollut harmainta aavistustakaan että miten mätsäreissä toimitaan, mitkä ovat säännöt tai muutakaan. Mutta jotenkin me vaan selviydyttiin kehään asti.
Eka kehä alkoi niin että kuljettiin pareittain, Tuomari antoi meille punaisen nauhan ja kehä toverille sinisen.
Kun sitten ihmettelin että mitäs nyt, kysyin joltain tuntemattomalta että mitä tämä tarkoittaa niin sain kuulla että pääsin suoraa finaaliin! Oho..
Finaalikehässä tai miksi sitä ikinä kutsutaankaan, putosimme ensimmäisten joukossa koska kehässä oli tosi paljon koiria. Jo alkujaan pentuluokassa oli 57 koirakkoa joten ruuhkaa riitti! Oonaa hieman jännitti muut lähellä olevat koirat ja mustakin tuntui etten ole enää täysillä matkassa kun finaalikehää sai kuitenkin odottaa kevyet kolme tuntia.. Sekin tuli yllätyksenä.. Arvaa kuka kävi seuraavana päivänä ostamassa itselleen (Ja Jonille joka lupas lähteä uudestaan!!) retkituolit.
Oona the arkajalka teki myös tuttavuutta toisiin koiriin, sen mitä uskalsi.. :D Onpa jännä, tätä kaveria Oona jännitti, mutta sitten olisi kyllä mennyt onnessaan moikkaamaan tanskandoggia! :D
Kehien välissä käytiin vähän ottamassa lepiä, Oona tuttuun tyyliinsä..
Kamerakin tilttasi.. Jep.. No, saimpa ainakin hyvän tekosyyn ostaa uuden objektiivin! :D Kitti rupeskin jo tuntumaan.. No.. Kitiltä.
Koira oli luonnonlahjakkuus, mutta Omistaja tarvitsee treeniä senkin edestä. :D
Äitee oli myös jännittämässä mukana. Oonan palvelusväki piti huolen että naama on kuosissa.
