Noutoleikkejä ja söpöstelyä

Oona löysi jonkun Topin ylivanhan lelun sohvan takaa, ja voi herranjumala miten onnessaan se oli kun se sen löysi! Eihän sitä raaskinu Oonalta pois ottaa, kun se oikeesti oli niin naiselta. :D No, Ei mennykku kaksi minuuttia kun pallo oli hajalla. Kissan lelut ei varmaa oo suunniteltu kestämään koiranpennun puremia. No, mut se oli hauskaa ainakin sen kokonaista kaks minuuttia. :)

Omistajalle ja vauvalle tuli väsy.

Mun murut <3

Niin, ja nouto alkaa sujua aivan loistavasti, tämä onnistuu jo yhdellä nallella, pallolla ja tällä Oonan iskän omistajan antamalla narulelulla. :)

Psst. Toivottavasti video toimii? Se valitti jotain virhettä mut kokeillaan? En saa ite toimimaan, apua! Mitä teen väärin?

Ensimmäinen yö

Nyt se päivä sitten on koittanut, koiran haku päivä! Voitte vain kuvitella miten mua jännitti koko viikonlopun, nyt kun sai oikein luvan kanssa jännittää! Kaksi viimeistä viikkoa olen siis ollut tampereella viimeisessä hierojanäyttötutkinnossa eikä oikein oo ollut sijaa muille ajatuksille kuin koululle. Vaikka Oona on kyllä aika lahjakkaasti ollut ajatuksissa kokoajan. Onneksi pääsin kuitenkin näytöstä läpi. Ja tätänykyä täällä kirjoitteleekin sitten aivan uunituore Koulutettu Hieroja!

Sitten olin vielä viikonlopun koirahierontakurssilla ja kun sitten yhdeltä vihdoin sunnuntaina starttasin auton Kauhajoella, olo oli sanoinkuvailematon. "Olenko mä oikeasti lähdössä hakemaan itselleni koiraa?"

Annettiin pentujen telmiä "Viimeiset leikkinsä" jotta Oonan pitkähkö automatka ja ensimmäinen yö niin Oonalla, kuin Simollakin sujuisi paremmin. Meillä ainakin Oona nukkui tosi hyvin, vaikka sitä veljeä vähän pitikin aluksi etsiä. Mä aion opettaa nyt alustavasti niin, että Oona nukkuu omassa häkissään yö ja päiväunet, koska meidän sänky on tosi korkea eikä se vielä pysty hypätä niin korkealle. Toinen mikä huolettaa on se, että mitäs jos se putoaa? Joten siksi häkki.2-3 aikaan yöllä heräsin siihen että mulla alkoi jotkut äidinvaistot pelaamaan ja sitten kun vilkaisin mitä koira tekee, siellähän se istui isot silmät suoraa muhun päin vahdaten. Yöllisen vessareissun jälkeen se nukkui koko loppuyön hyvin.

Jos oonassa joku kasvaa niin ainakin korvat!

Oona on aikamoinen sylivauva, kotonakin nyt tänään se on hirveästi hakenut turvaa sylistä ja hyvä vain, saakin mun puolesta tykätä sylissä olosta. ;)

Alan ymmärtää kokoajan enemmän ja enemmän sen miten vaikea on oikeasti ottaa koiranpennusta onnistuneita kuvia!

Matka sujui hyvin, muutamaa pientä inahdusta lukuunottamatta ja sillointällöin Oona painoikin päänsä maahan ja nukkui. Joni ajoi Oonan mielestä autolla miten sattuu, koska jokaisen pompun ja kurvin jälkeen Oona tarkisti multa et pitääkö tähän pomppuun nyt reagoida. Hih, ompas kyllä mukavaa.

Meillä on mennyt oikein mukavasti, ruokaa menee, leikkii, kakkii, pissii ja nukkuu! Nytkin se nukkuu kun kirjoitan tätä, melko helppo pentu kun toinen on taju kankaalla suurimman osan päivästä! Tai sitten leikin sen kanssa liian rajusti ja se väsyy siksi. No, en tiedä.

Voitteko kuvitella! Me opittiin jo nouto sana :D Ihan vahingossa.. Joni alkoi illalla heitellä sille tuommosta pehmolelua ja se nouti sen meille joka kerta!

Lisäksi illalla onnistui jo melko hyvin tänne käsky, illallakun ei ollut mitään häiriötekijöitä. No, päivällä ei niinkään enää toiminut, Oona kävi naapurissa ja aidan toisella puolella (!). Siellä kuitenkin menee aina silloin tällöin autoja, niin täytyy ruveta olemaan tarkkana.

Vielä yksi loistava kuva Simosta, on se vaan jotenkin niin yli suloinen kans! =) Kuva sinänsä ei ole tarkennukseltaan onnistunut, mutta mun mielestä Simo näyttää tässä niin hölmön suloiselta että oli pakko julkaista tämäkin.

Ensimmäinen yhteiskuva

Kuudes Hauvahaasteen aihe on mistä kaikki alkoi. Ohjeet kuuluvat näin:


6. Mistä kaikki alkoi
Sinun ja koirasi ensitapaaminen,
ensimmäinen yhteiskuva sinusta ja koirastasi.

Tässä siis ensimmäinen kuva minusta ja Oonasta. Kuva on otettu kännykällä koska aluksi en malttanut hakea kameraa autosta ollenkaan. Kamalakun toinen on jo muka kasvanut vaikka kuinka paljon! se oli niin pieni, nyt se on jo rasavilli durasel :D

Tänään on jäljellä enää 7 päivää! ja ensi sunnuntaina tähän aikaan luultavasti jo peuhataan Oonan kanssa niin kovasti, että postauksetkin jäävät hetkeksi hiljaiselolle. (Tai sitten ei!) 

Projekti "kämpästä-oona-ystävällinen"

Eli, kuten jo aiemmassa postauksessa sanoin, tää kämppä OLI yksi räjähdys.. Homma aloitettiin rehellisesti hommaamalla pahvilaatikkoja. Varaston järjestäminen toisena tehtävälistalla, koska tää kämpän kaappitila ei ole mikään päätähuimaava ja eikö normaalit ihmiset säilytä esim. talvivaatteita varastossa? Varastostakin tuli nyt niin siisti että sinne olis voinu vaikka muuttaa! ..Yks lisähuone ei kyllä tosin olis pahitteeksi.. Harmi et toi varaston ovi on senverran hankala et mulla ainakin menee hermot joka kerta kun yritän saada sitä auki :D

No, hommaa oli sen verran että oikein Jonikin joutui tarttumaan imuriin ja kyllähän mä olin ihmeissäni! Ei se kauhean montaa kertaa oo imuriin koskenut, kun meillä tää työnjako on aikanaan jaettu niin että minä siivoan. (hyvä niin, koska mulla on ehkä turhan tarkka silmä siivouksen suhteen sitten kun aloitan, että tänäänkin kyllä sain tulla imurilla uudestaan Jonin jälkeen.. tärkeintä on et se kuitenkin teki jotain ja tekeehän se paljon. <3)

Tältä nyt sitten näyttää, vietiin mattokin jo pois ku tajusin just että hitto, kun mä maanantaina lähden niin mä tuun kotiin seuraavan kerran Oonan kanssa! Mulla on siis vielä yksi viikko koulua Tampereella, sitten ois koirahieronta viikonloppu ja sit OONA!! Apua! Ihanaa!

Mulle yks kaveri sanoi kun puhuttiin puhelimessa että mun ääni kaikuu, haha. Kyllä täällä niin kolkkoa on sen tavaramäärän siivouksen jälkeen ettei ihmekkään että vähän kaikuu! Takapiha pitäis laittaa kans kesäkuntoon, mutta se on vain siksi että mulla on valmistujaiset, en usko että Oona laittaa pahakseen vaikken ookkaan kaikkia rikkaruohoja nyppiny sen kunniaksi. ;)

Siivouksen yhteydessä lelukoppa (jota en oo vielä esitelly, nyt esittelen: katsokaa uljasta lelukoppaa!)

sai myös oman paikan. Tuommosen mä juuri halusin, häiritsee vaan kovasti kun se on kuvassa vinossa.

Kertaalleen esitellyt lelut :)

Nyt alkais vaikuttaa hieman siltä, että Oona saa tulla! Voikun se voisikin tulla jo vaikka huomenna.. Mutta ei.

Tarja oli laittanut uusia kuvia Oonasta ja Simosta ja voi jehna kuinka ne on taas kasvanut. Harmittaa kun ei voi olla Oonan kanssa jo nyt, mutta onneksi mulla on monta vuotta edessä Oonan kanssa. Teen uuden postauksen kuvista kunhan kerkeän :)

ps. kuinka hyvä pitää olla että pesee avainlukukorttinsa pesukoneessa? no, ei tarvi olla kuin minä! Ei hitto mä nauroin kyllä itelleni että jepjep, enpä olisikkaan tätä tarvinnut :D

Ulkoilua

Oona ja Simo vauhdissa =)

Sain uusia kuvia kasvattajalta jo varmaan viikko sitten, mutten ole muistanut/jaksanut vielä tehdä kuvista erillistä postausta. Nyt on pieni hetki aikaa kirjoitella, kun "viimeinen" Kauhajoella vietetty yö on takanapäin. Tai, onhan mulla vielä koirahieronta viikonloppuja kaksi kappaletta. Mutta mun mielestä se on niin eri asia..

Oona ja pojat pääsi siis taas käymään pihalla, ja ainakin kuvista päätellen niillä oli tosi mukavaa! Lisäksi Oona joutui hihnanpäähän ekaa kertaa ja hmm, lupaavalta vaikuttaa. :D Tarja sanoi että leikin varjolla mennään ja siltä se myös näyttää! Kuinkahan vaan tota hihnan suussa kantamistakin sitten lähtisi kitkemään pois.. Kamalaa kun alkaa koiran tulo oikeasti olla todella lähellä! Ja mulla on vielä monta asiaa mistä pitäisi ottaa selvää. Eniten mua huolettaa siis koiran koulutus, mutta ymmärrän sen ettei koiran koulutusta voi oppia mitenkään ilman sitä koiraa. Lisäksi tää meidän kämppä on yks räjähdys! Täällä pitää niin siivota! On sähköjohtoja, vaatteita, pölyä, leivänmuruja(vihaanvihaanvihaaaan!), ihmeellistä roinaa, turhaa krääsää. Roskiin vaan kaikki! Jep, eli tää kämppä ei nyt siis todellakaan ole vielä pentuystävällinen, mutta onneksi mulla on vielä muutama viikko aikaa.

Hienosti oli siis alkanut talutusharjoitukset. :D

Jee olen jänis!

Hyvin sopii tua kaulapantakin ;)

Kakkostreffit osa 2

Kuvasatoa vielä lauantaisesta reissusta. =) Kuvia tosiaan tuli niin paljon, että en halunnut laittaa niitä kaikkia samaan postaukseen. Oona oli kyllä mallikas sylissä olija! Heti kun siitä otti kiinni niin se rentoutui, ja vain oli. Mahtavuutta, Oonasta tulee viimesen päälle sylikoira! Se vain tyytyi kohtaloonsa eikä sillä ollu mihkään kiirus.

Tuli testattua pantakin sitten. Ainakin nyt se vaikutti juuri hyvän kokoiselta. :)

Me istuttiin kahvipöydässä kun pennut sitten viimein väsähti. Kaikki neljä lahos pöydän alle somasti. hihi :) Onko söpömpää kun nukkuva pentu?

Ja vielä alla ehkä maailman onnellisin koiran omistaja:

Ensimmäiset pennut haetaankin sitten jo ensi viikolla.. Ärsyttävää että itse pitää odottaa vielä kolme viikkoa, mutta parempi näin! Pääsee koulusta niin sitten on oikeasti aikaakin pennulle.

Kakkostreffit osa 1

Voi jehna, voi jehna, Voi jehnan JEHNA!

Olipa ihanaa ihanaa ihanaa käydä katsomassa Oona tytteliä ja poikia pitkästä aikaa.. Kamera on taas laulanut koko reissun tosi ahkerasti koska en tosiaankaan käsittänyt miten vaikea voi olla saada pennuista hyviä kuvia! :D No, jos kuvia parin tunnin vierailusta tuli 108 kpl niin luultavasti niistä on edes pari onnistunut.. Tässä ensin mielestäni hauskoja tilanne kuvia.

Pennuista oli tosi vaikea pysyä selvillä että kuka on kuka, koska meno oli niin hurjaa! Välillä aina arpoi lattialta yhden pennun ja katsoi "olisiko tämä Oona" :) Hurjan hauskaa oli, kauhea ikävä tuli ja taas koko matkan jännitti! Me ei olla Jennin kanssa varmaan ikinä istuttu autossa niin vakavina ja hiljaa kuin mitä me oltiin kun Uuraisiin lähdettiin! Takaisin kun tultiin niin kummallakin oli vain pennun kuvat silmissä, haha.. 

Enää kolme viikkoa! Kolmen viikon päästä mulla on siis koira.. Jännä vain että ennen sitä pitäis vielä valmistua koulustakin ja uuteen hakea.. :D Kuinka mä kerkeen..

Tässä voi melkein nähdä pentujen naskalihampaat.. Vähän noi puri lujaa! Yksin poika oikeen ettimällä etsi mun akillesjänteen ja upotti naskalinsa ihoon. Vähä otti kipiää :D

Oona antoi kans selkään mun kameran nauhalle.. :D

Päästiin todistamaan ensimmäisiä seisotusharjotuksiakin! Nättinä oli kaikki! Oonaki vaikutti ihan luonnonlahjakkuudelta. ;) Vaikka siis ehkä mun ei kannata sanoa mitään ku tämä seisotus oli ehkä elämäni kolmas seisotus minkä yleensäkkään oon nähnyt..

Pakko vielä kertoa Simosta.. Jestas että siinä oli kyllä aikamoinen pakkaus! Siitä tulee kyllä aikamoinen koira! Ensimmäisenä aina kokoajan tutkimassa uudet asiat kuten mun laukku ja kamera :D Simo kyllä valloitti mun sydämmestä kans osan.. Kaikki ne oli kyllä yli ihania taas ja valtavasti olivat kasvaneet!

Ens saanut yhtäkään kuvaa siitä, mutta Oona roikkui äitinsä korvakarvoissa kokoajan :D Oli kyllä aika huvittavan näköistä kun Suvi vain kävelee eteenpäin ja raahaa yhtä kakaraa perässään =)

Vilahdus

Tämä asia nyt ei välttämättä tähän blogiin kuulu, mutta kerron tämän nyt joka tapauksessa! Joko mä olen tulossa hulluksi, tai sitten Topi, meidän reilu puolentoista vuoden vanha kissa on sittenkin hengissä. Topi on ollut reissussa nyt uudesta vuodesta lähtien ja toivo kissan paluusta heitetty aikoja sitten. Mulla oli itseasiassa sellainen fiilis jo ekan päivän jälkeen että nyt ei oo kaikki hyvin. Eilen illalla (yöllä) kun olin juuri menossa nukkumaan huomasin että jotain liikkuu meidän takapihalla, tarkensin katsetta ja näin että aivan juurikin Topin näköinen kissa vahtaa mua takaoven lasista!

Enpä siinä sitten käsittänyt ollenkaan että jotkut normaalit ihmiset saattavat yöllä nukkua ja aloin siinä sitten tohkeissani kiljua että onko tua oikiasti Topi! Vielä enemmän mulla oli järkeä päässä siinä vaiheessa kun rynnistin takaovelle katsomaan kissaa lähempää.. No kyllä mäkin juoksisin pakoon jos tämmönen yöllä juoksis kohti. Menin takapihalle ja huuhtelin Topia, yritin kissittää ja vaikka ja mitä mutta turhaan. Ei se halunnut näyttää naamaansa mulle enää uudelleen..

Olisi kyllä aika kiva jos Topi tulisi takaisin kotiin. Tuli tässä aika hirmuinen ikäväkin kun tämän postauksen myötä aloin katsella Topin kuvia. Yhyy :( Jossitellaan vähän lisää sanomalla että jos Topi tulee kotiin, kuinkahan se loukkaantuu kun Oona tulee myös :D Noo, eipä ole kissallakaan kuin vaan totutteleminen.

Etsi kuvasta kissa :D